RistoKoivula1 "Eurotieteestä" takaisin oikeaan tieteeseen.

Toivotan menestystä ammattikorkeakoulu-uralla TTY:lta potkaistuille proffille

 

TTY:n professorin raju tilitys Rakennuslehdessä

 

" Tampere irtisanoi professoreita ja osa lähti ovet paukkuen itse

Talotekniikka 04.09.2014 - 09:51 16

Tampereen teknillisen yliopiston hyvä maine rakentajien silmissä on rapautunut nopeasti. Rakennusosas- ton keulakuvana tunnettu professori Ralf Lindberg lähti alkuvuodesta petyttyään sekä yliopiston johtoon että joihinkin kollegoihinsa. Myös professori Jarmo Laitinen aikaisti eläkkeelle lähtöään. Kovin paukku oli, että yliopisto irtisanoi kaksi talotekniikan professoria, Timo Kaleman ja Hannu Ahlstedtin ja ilmoitti puolit- tavansa talotekniikan opetuksen. Timo Kalema kirjoittaa mistä tässä on kysymys.

Timo Kalema kirjoittaa:

”Rakennuslehdessä 22.8.2014 kirjoitettiin Aalto-yliopiston rakennus- ja talotekniikan opetuksen ja tutki- muksen linjauksista. Haltonin toimitusjohtaja Mika Halttunen kommentoi sitä 29.8. lehdessä taloteknii- kan opetuksen alasajona. Tämä sama asia koskee muitakin teknillisiä yliopistoja. Tampereen teknillisen yliopiston lvi- ja jäähdytystekniikan (talotekniikan) opetus päätettiin lopettaa pääainetasolla vuoden 2015 – 2016 opetusohjelmassa.

TTY:n talotekniikan opetus on houkutellut viime aikoina kohtuullisen hyvin opiskelijoita niin, että diplomi- töitä tehdään 10–15 vuodessa. Alan suunnittelijatarpeesta kertoo, että TTY:n täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestää parhaillaan työttömille ja työttömyysuhan alaisille insinööreille neljättä lvi-suunnittelija- koulutuskurssia Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Tampereen työ- ja elinkeinotoimiston rahoituksella. Aiem- pien kurssien opiskelijat ovat työllistyneet hyvin. Käynnissä olevan kurssin 15 opiskelijasta kaksi on teknii- kan tohtoreita.

Ympäristöministeriön rakentamismääräyskokoelman osassa A2 sisäilmasuunnittelijan minimipätevyysvaa- timuksena on 240 opintopisteen korkeakoulututkinto ja vähintään 50 opintopisteen edestä opintoja ilman- vaihto- ja ilmastointitekniikassa,lämmitys- ja energiankäyttötekniikassa,jäähdytystekniikassa,lämmönsiirto- ja virtaustekniikassa ja lvi-järjestelmien mitoituksessa. Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteiden suunnitteli- joilta vaaditaan tämän erityisalan opintoja vähintään 15 opintopistettä. Nämä vaatimukset ovat varmasti perusteltuja riittävän osaamisen varmistamiseksi. TTY:n pääaine on noin 30 opintopistettä, joten sekään ei toisi vielä lvi-suunnittelijan muodollista pätevyyttä mutta olisi tyhjää parempi.

En ole kuullut mitään perustelua sille, miksi TTY lopettaa talotekniikan opetuksen. Asia on vain nähtävissä lukuvuoden 2015–2016 pääaineiden valmistelusta ja siitä,että kumpikin alueen professori,minä ja jäähdy- tysteknikan professori Hannu Ahlstedt irtisanottiin keväällä pidettyjen yt-neuvottelujen päätteeksi. Perus- teluna oli työtehtävien oleellinen ja pysyvä väheneminen. Työtehtävät varmasti vähenevät oleellisesti, jos yliopiston päätöksellä alan opetus lopetetaan ja irtisanomisen seurauksena tietysti tutkimusrahoituksen hankintakin on vaikeaa.

TTY ei siis perustellut mitenkään talotekniikan pääaineen lopettamista ja siitä seuranneita irtisanomisia. Syy on kuitenkin helposti arvattavissa. TTY:ssä ovat nousseet jumalansanan asemaan ns. tulospisteet, joita tulee ennen kaikkea tohtorintutkinnoista ja nyttemmin myös julkaisuista. Tulospisteiden perusteella ope- tus- ja kulttuuriministeriö jakaa osaksi yliopistorahoituksen. Myös DI-tutkinnot tuottavat tulospisteitä. Sen sijaan opetus, jonka pitäisi olla yliopistojen pääasioita erona muun muassa tutkimuslaitoksiin, ei tuo juuri mitään tulospisteitä. Tämä on johtanut siihen, että osa opettajista ei opeta ollenkaan, koska se on tulosmielessä tehotonta ajankäyttöä.

TTY:n johdon yleisohje laitoksemme opetuksen valmisteluun lukuvuodelle 2015 - 2016 oli, että opetuksen määrä on puolitettava. Tämä mahdollisti sen, että lukuisia opettajia irtisanottin joko kokonaan tai niin, että heille luvattiin maksaa 50 prosenttia opettajan palkasta.Loppuosan hankinta jäi opettajan omalle vastuulle.

Suhtautumisesta opetukseen kertoo myös laitosjohtajan ohjeistus, että kahden tunnin luennon sopiva val- misteluaika on puoli tuntia. Myös TTY:n opetuspyramidi seisoo kärjellään, koska assistentteja ei ole enää käytännössä ja professorit hoitavat kaiken opetukseen liittyvän luennoista harjoituksiin ja harjoitustöiden tarkastamiseen.

Kaiken edellä mainitun takana on yksi perusongelma:opetuksen vaatimaton arvostus.Opetus ei tuo yliopis- toille mainetta eikä tulospisteitä eikä opiskelijoiden osaamisesta kanneta huolta. Opiskelijoista itsestään helposti läpäistävät kurssit voivat tuntua mukavilta, mutta ne eivät kehitä sellaisia työelämävalmiuksia, joita tarvittaisiin.

Yleinen toteamus on monesti,että pitää välttää osaoptimointia.Talotekniikan koulutuksessa osaoptimointi kukkii parhaimillaan. Yliopistot lopettavat tai vähentävät alan opetusta ja sen myötä tutkimusta, koska se ei täytä niiden kriteereitä. Ympäristöministeriö asettaa omassa hiekkalaatikossaan suunnittelijoille kiristyviä pätevyysvaatimuksia tietämättä, mitä yliopistot opettavat.

Työvoimatoimisto rahoittaa talotekniikan opetusta,koska näkee alan tarjoavan töitä. LVI-ala työllistää hyvin eivätkä työt siirry kovin helposti ulkomaille. Tämän huomioon ottaminen yliopistokoulutuksessa ei kuiten- kaan tuo kenellekään tulospisteitä.

Ammattikorkeakouluissa on vielä paljon talotekniikan opetusta. Mitä sitten tapahtuu, jos talotekniikan opetus loppuu yliopistoissa ja ammattikorkeakouluihin ei saada opettajiksi diplomi-insinöörejä ja tekniikan lisensiaatteja tai tohtoreita?

Jos talotekniikka-alan yliopisto-opetuksen kehitys jatkuu sellaisena, mikä tilanne on Aallossa ja TTY:ssä, suunta on tosi huono. Sitä ihmettelen, miten vähän toimiala on reagoinut tähän kehityskulkuun.”

Timo Kalema, professori, TTY

timo.kalema@tut.fi

Lue myös Jaana Ahti-Virtasen uutinen ja kolumni Aalto-yliopiston talotekniikkalinjauksista. "

RK: Minä tein kerran ”maailmanluokan” tieteellisen keksinnön muodollisesti Lindbergin alaisena työllistet- tynä,jonka pääsin esittämään NATOnkin AEROSPACE-tutkimuksen keskukseen Loughborough´n yliopistoon Ohutseinämäisten rakenteiden 4.Maailmankongressiin juhannuksena 2004.Sinne valittiin n.30 edellisen 3 vuoden ajalta ansioituneimmaksi katsottua tutkimus- tai kehitystulosta tarjotuista,joita oli moninkertainen määrä.

Eturivissä istuivat kuuntelemassa maailman johtavat pilvenpiirtäjänsuunnittelijat Sydneyn Gregory Han- cockin johdolla, jonka tuloksilla oli ollut tärkeä merkitys minunkin tuloksilleni, ja toisessa rivissä NATOn AEROSPACE-spesialistien tieteellinen kärki. Kongressin puheenjohtajan Joseph Loughlanin (NATO) mukaan esitykseni kilpaili myös parhaan esityksen pokaalista, antoipa ymmärtää vielä kannattaneensa itsekin sitä (ymmärtääkseni). Tietysti se oli hyvin kapea ote väitöskirjasta, joka on yhä persetaskussa.

http://books.google.fi/books?id=a0rHcmOHdAYC&pg=PA869#v=onepage&q&f=false

http://www.students.tut.fi/~koivular/

http://www.readbag.com/students-tut-fi-koivular-loch8c
 

Laitos maksoi konferenssimatkan, mikä koostui pääasiasa osallistumismaksusta ja matkalipuista, käytin noin puolet määrärahasta.

Muutoin yhteenkään ainoaan sähköpostiinkaan asiaa koskien ei vastattu mitää Laitoksen, Osaston, Yliopis- ton sen enempää kuin työllistäneiden työvoimaviranomaistenkaan taholta. Tulkitsin, että tämä oli tälle ”YLIAMMATTIKOEKAKOULUVÄELLE” ”vääränlaista tutkimusta” (sitä naurettavaa tiedettä…) ja aivan ilmeisesti julkaisufoorumikin oli ”väärä”…

Sellaiset asiat joissa vain opetetaan, KUULUVATKIN AMMTTIKORKEAKOULUUN!

Tässä mielessä yliopiston johto ei ole tehnyt TÄSSÄ asiassa väärää ratkaisua TÄLLÄ KERTAA.

Tiedevihamielisuus, ja täydellinen ymmärtämättömyys siitä jokin väärin käsitetyn ”käytännön” tai julistus-luonteisen ”ammatillisuuden” ”hyväksi” ei kuulu tiedeyliopistoon.

Menestystä ammattikorkeakoulu-uralle asiaomaisille henkilöille.

Sellainen hyvä puoli tuosta on että TUOLLA "TIEDETOHULLA" EI AINAKAAN IKINÄ NATOON PÄÄSE!

Keskustelua:

" ajatuksia sanoo:

13.09.2014 klo 22:05

Uusin käänne on se, että Tekniikka ja Talous -lehden mukaan TTY:n rehtori on esittänyt, että kandivaiheen koulutusta kokeiltaisiin korvata rakennustekniikassa, sähkötekniikassa tai konetekniikassa jatkossa ammat-tikorkeakouluopinnoilla, ja yliopistotason opinnot jättää vain diplomi-insinöörikoulutuksen osalle. Asiaa koskeva kokeilu on rehtorin mukaan tarkoitus aloittaa jo ensi syksynä, jos valtio sen sallii:

” Tampereella on tarkoitus aloittaa kokeilu, jossa myös yliopiston opiskelijat opiskelevat ensin amk-tason insinööreiksi ja sitten halukkaat jatkavat diplomi-insinööreiksi.

– Toivon mukaan pääsemme pilotoimaan tätä asiaa jo ensi vuoden syksyllä. Tarvitsemme kuitenkin erikois- luvan kokeilulle, sillä se on nykyisen yliopistolain vastainen, Kivikoski sanoo.

Tutkintojen yhdistäminen sopisi [rehtori] Kivikosken mukaan käytännönläheisiin perustekniikan aloihin kuten rakentamiseen, sähköön ja konetekniikkaan.

– Yhteisten opintojen viimeisenä vuonna opintoja jatkavat voisivat sitten lukea enemmän matematiikkaa ja toiset valitsisivat käytännönläheisempiä opintoja. ”

http://www.tekniikkatalous.fi/innovaatiot/tiede/tampereelle+saattaa+syntya+paikallinen+aaltoyliopisto/a1011082 "

RK: herää kysymys, että miksi noita tutkinoja pitäisi nimenomaan yhdistää, kun niitä pitäisi myös eriyttää päämäärliltään ja luoda toisaalta opiskelijoille mahdollisuus "surffata" niiden välillä. Paitsi tietysti, jos suuntana on tehdä TTY:stä virallisestikin nimeomaan ammttikorkekoulu, mikä sekään ei olisi ehdottoman huono idea (jos se hyvin ptkälle käytännössä olisi sitä, että sikäli).


Kyseinen TTY:n laitos ja herrojen oppi-isä, laitoksen silloinen johtaja, viime vuonna Herrassa edes mennyt betonisuunnittelija tekn.tri Lauri Mehto aloitti Suomen yliopistolaitoksen "yliammattikorkeakoulullistami- sen", joka on ollut katastrofi, joka tarkoitti tieteen alasajoa ja sen esittämistä "viholliskuvana" "ammatti- miehille" ja  "-naisille" (jollaisia tiedeyliopistosta elinkeinoelämälle valmiina ei valmistu). Nämä eivät olleet mitään keskeisiä hahmoja yliopistolla, vaan niitä olivat sähköpuolen Nokia-proffat, mutta näiden annettiin huseerata, ihan oikein, vähämerkityksellisellä osastolla. Mutta olisi pitänyt vetää niistä "tuloksista" OIKEAT eikä, väärät, tasan päinvastaiset johtopäätökset. Vieläkään se ei ole absoluuttisen myöhäistä.




Sen enempää ei juuri olisi voinut kokonaisuutena ottaen olla väärässä. Ja arvatkaapa kuka diplomityön tekijä siitä myös ärähti ensimmäisenä, kun eräät tahot kuten rakentajateekkareiden kiltalehti sitä minulta kysyivät.

Mahdollisuuksien ikkunan tuolle aivopierulle ja ideologiselle ristiretkelle loi se, että ei ollut lähdetty AJOISSA kehittämään akateemiselle tutkitulle tiedolle perustuvia (oikeita) ammattikorkekouluja!

Taustalla oli myös NOKIA, sillä TTY oli "Nokian yliopisto".  Mutta ei ole enää.

Täällä myöhempiä ärärhdyksiä:

http://keskustelu.skepsis.fi/Message/FlatMessageIndex/167522?page=1#167522

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2012/10/innovaatiopuheripuli-pysaytti-innovaatiot

http://hameemmias.vuodatus.net/lue/2013/04/nokia-ja-holynpolytiede


Tiedeyliopistoja ja ammattikorkeakouluja ei pidä asettaa sosiaalisesti eriarvoiseen asemaan yhteiskunnas- sa. Hyvillä ammattikorkeakoulun suunnittelijantaidoilla sitä paitsi tienaa paremmin kuin yliopiston tutkijan. Siirtyminen tiedeyliopiton ja ammattikorkeakoulun välillä on tehtävä mahdolliseksi ja helpoksi. Molemmat- kaan tutkinnot ainakaan huippusuunnittelijalle eivät ole pahaksi. Mutta kyllä ihmiset jompaan kumpaan lo- pulta suuntautuvat. Ja tiedettä opettevat tutkijat,ammattia sen osaajat.Tiedeyliopistoja voidaan pienentää ja jopa vähentää ammattikorkeakoulujen hyväksi. Jos tässä prosessissa on kyse siitä siitä se on varmaan ihan jees. 

Sellainen "poikien" "ruotsinvallanaikuinen" idea netinkin aikakaudella, että "vain opetetaan", ei kanna sen enempää yliopistossa kuin ammattikorkeakoulussakaan.


 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän Timoteus kuva
Timo Huolman

Aalto on profiloitunut ituvihreäksi taideopistoksi,
"tiedeihmisten" olisi syytä jättää rakennushommat kokonaan paremmin ne osaaville kun meillä vielä on jäljellä joitain asuttaviakin taloja,
että ympäristöministeriöltäkin pitäisi tässä aiheessa katkoa kädet.

Risto Koivula

A. Aallon surffariopisto putosi kuin kivi Shanhain listalta pari vuotta sitten:

http://nakokulma.net/index.php?topic=8695.msg19542...

" Eipä olisi juurikaan taas ikävämmin voinut käydä kuin näin:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Aalto-yliopisto...

" Aalto-yliopisto tipahti 500 huippuyliopiston listalta

Cambridgen yliopisto Britanniassa on Arwu-rankinglistan mukaan Euroopan paras yliopisto.

Aalto-yliopisto ei tällä kertaa mahtunut maailman yliopistoja vertailevalle Arwu-rankinglistalle, joka panee järjestykseen 500 yliopistoa lähinnä niiden tieteellisten ansioiden kuten Nobel-palkintojen ja tutkijoitten siteerausten perusteella.

Suomesta mukana on nyt viisi yliopistoa. Helsingin yliopisto sijoittui totuttuun tapaan ainoana suomalaisena sadan parhaan joukkoon ja oli nyt sijalla 74.

Vuodesta 2003 lähtien julkaistulla listalla, joka aiemmin tunnettiin niin sanottuna Shanghain listana, Helsingin yliopiston sijoitus on vaihdellut 69:n ja 76:n välillä.

Turun ja Oulun yliopistot löytyvät väliltä 301–400 ja Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistot väliltä 401–500.

Viime vuonna mukana oli myös Aalto-yliopisto, mutta nyt se tipahti pois 500:n parhaan joukosta.

Kiinalaislistan kärjessä komeilee vuodesta toiseen yhdysvaltalainen Harvard. Paras eurooppalainen yliopisto on Cambridge, joka löytyy sijalta viisi. Se ei ole ns. eurotieteen, vaan oikea tiedeyliopisto (ai piru tuo olikin Oxford, mutta nämä kaksi kilpailevat, tieteellä!).

Tuorein Arwu-listaus julkistettiin maanantaina. "

http://hameemmias.vuodatus.net/blog/2986065/miten-...

Jonne Sirén

Kävin eilen parilla tuopposella toissakesän "kesäorjani" kanssa, hän viimeistelee perusopintojaan TTY:llä ja valmistunee alkuvuodesta. Mainitsipa sitäkin, että laitoksellaan pitkän linjan proffat/tutkijat jotka eivät ole tulilinjalla näissä uusissa hallintokuvioissa, "downshiftaavat" kurssien vedossa ja keskittyvät tekemään tutkimusta ja/tai ohjaamaan väikkäreitä. Jotkut kerettiläisproffat jopa kehtaavat tosissaan katsella töitä teollisuuden puolelta ja vieläpä ulkomailta...

Ei muuta voi kuin ihmetellä miten hyvä oppilaitos proffineen päästetään tuohon jamaan ettei osaajien opettajatkaan halua enää olla talossa vaan katsovat muita vaihtoehtoja.

Risto Koivula

Eräs varteenotettava vaihtoehto on ryhtyä virallisesti ammattikorkeakouluksi.

Mutta sitä rajoittaa, että asiat osaavaa tiedeyliopistoa, joka osaisi erottaa toden tiedon epätodesta päätöikseen, ei ole. Joku, esimerkiksi Lappeenranta, saattaisi lähteä siihekin suuntaan lopulta suuntaustumaan. Sellaisen tiedeyliopiston pitää ehdottomasti olla valtiollinen.

Toimituksen poiminnat